Zotero – lähdeviitteet hallintaan

Akateemisessa kirjoittamisessa yksi eniten päänsärkyä aiheuttavista asioista on lähdeviitteiden hallinta. Jos lähdeviitteet lisää tekstiin käsityönä, niiden tarkistaminen ja ajan tasalla pitäminen on varsin työlästä. Oma päänsärkynsä on sekin, että eri lehdet ja kustantajat vaativat kukin juuri heille tyypillisen tavan esittää lähdeviitteet.

Tarjolla on useita kaupallisia ratkaisuja lähdeviitteiden ylläpitoon. Ongelmana niissä on usein melko korkea hintataso. Ja jos ohjelman saa käyttöönsä työpaikkansa tai opiskelupaikkansa kautta, ongelmana on se että ohjelman käyttöoikeus lakkaa, kun vaihtaa työpaikkaa tai saa opinnot päätteeseen.

Ratkaisun näihin ongelmiin tarjoaa avoimen lähdekoodin Zotero, joka on ladattavissa ilmaiseksi ja joka toimii eri käyttöjärjestelmissä. Jos luo käyttäjätilin, oma tietokanta synkronoituu myös eri laitteiden välille, ja kirjallisuustietokanta tallentuu Zoteron palvelimelle. Näin kerätty tieto on tallessa, vaikka oma kone jostain syystä lakkaisi toimimasta, tai vaikka katoaisi. Tämä on todella käytännöllistä myös henkilöille, jotka työskentelevät useilla koneilla (esim. kotona + töissä/oppilaitoksessa). Itselläni on käytössä Linux, Windows ja Mac -koneet, ja Zotero synkronoituu niiden kesken moitteettomasti.

Kun sovellus on asennettu omalle koneelle sen voi kytkeä toimimaan oman tekstinkäsittelyohjelman kanssa. Lisäosat tätä varten löytyvät niin Wordille kuin LibreOfficellekin. Kannattaa asentaa myös Zotero Connector omalle selaimelle. On todella kätevää, kun voi tallentaa löytämiään tekstiviitteitä oman tietokantaansa suoraan selaimesta, yhdellä klikkauksella. Joskus toki on tilanteita, jossa lähdeviitteen joutuu näpyttelemään kokonaan ihan omin sormin, mutta lohtuna on se, että tämä tarvitsee tehdä vain kerran. Sen jälkeen viite onkin käytettävissä kaikkiin seuraaviin teksteihin pelkällä hiiren napautuksella.

Lähdeluettelossa kerätyt viitteet voidaan ryhmitellä teemojen mukaisiin kansioihin. Sama lähdeviite voi olla useammassa kansiossa, tarpeen mukaan. Viitteisiin voi lisätä hakusanoja ja muistiinpanoja. Näin Zotero laajenee lähdeviitteiden hallinnasta myös muistiipanojen systemaattiseksi tietokannaksi. Mainio ominaisuus on autoimaattinen kansio, ohon lisätyt lähdeviitteet sijoittuvat automaaattisesti annetun krtieerin mukaan. Kuvassa näkyy Psykologia-kansio, johon sijoittuvat automaattisesti kaikki Psykologia-lehteen tekemäni viitteet.

Kirjallisuusviitteet lisätään yksinkertaisesti klikkaamalla Add Citation näppäintä, ja valittu kirjallisuusviite lisätään saman tien lähdeluetteloon. Tarjolla on tuhansia erilaisia tyylipohjia lähdeviitteiden esittämistä varten. Suurin osa niistä on kansainvälisten tieteellisten lehtien tyylipohjia, esimerkiksi APA:n perusformaatista on tarjolla kymmeniä erilaisia muunnelmia. Suomenkieliset lehdet eivät ole vielä kovin aktiivisesti tarjonneet kirjoittajille valmista tyylipohjaa, mutta uskoisin että tähänkin saadaan lähitulevaisuudessa parannusta. Sitä odotellessa valitaan joku tarjolla olevista tyylipohjista, joka palvelee parhaiten omia tarpeita. Itse olen päässyt sikäli helpolla, että hakkeriystäväni taituroi minulle tarpeitani vastaavan muunnelman perus-Apasta. Lähdeluettelon tyylin valintaikkuna näkyy alla olevassa kuvassa.Jakelen mielelläni kiinnostuneille

Zotero-tilin luoneet voivat myös julkaista tekstejään henkilökohtaisella Zotero-sivulla. Julkaistuun bibliografiaan voi lisätä tekstien PDF-kopioita, jos haluaa jakaa kirjoituksiaan vapaasti netissä. Tämäkin on hyödyllinen ominaisuus, sillä monet akateemisten tekstien jakelupalvelut (Academia.edu jne.) edellyttävät kirjautumista palveluun, jos haluaa ladata siellä tarjolla olevia tekstejä. Omien PDF-tiedostojen lataaminen tosin vie ilmaisversiossa tarjolla olevan tallennustilan melko nopeasti loppuun, jolloin ratkaisuna on tallennustilan ostaminen. Tallennustilaa saa tarpeidensa mukaan lisää, ja kohtuuhintaan. Itse olen käyttänyt tätä mahdollisuutta, niin että kiinnostuneet löytävät julkaisujani keskitetysti yhdestä osoitteesta. Zoteron sivujen ilme ei tosin ole tyylikkäimmästöä mahdollisesta päästä, mutta hyvin sivut ajavat asiansa karuudestaan huolimatta.

Zoteron ainoa etu ei ole sen ilmaisuus. Se on järjestelmäriippumaton, ja näin tekemäsi tietokanta on aina käytössäsi, vaihdoit minkälaiseen koneeseen tahansa. Kun viitteiden määrä kasvaa, Zotero muokkautuu vähitellen myös muistiinpanojen hallituksi kokonaisuudeksi. Yhdistämällä erilaisia hakusanoja ja kansioita viitteiden ja muistiinpanojen hallinta on todella vaivatonta. Zotero on eräänlainen tutkimusassistentti. Kokemukseni pohjalta suosittelen lämpimästi.

One thought on “Zotero – lähdeviitteet hallintaan

  1. Zotero on päivittynyt versioon 7.0. Käyttöliittymä pysyy tuttuna, mutta tuo mukanaan myös muutavia mukavia parannuksia. Kannattaa siis päivittää. Asensin uuden vesion Windows 11 koneelle, Macbookille ja Ubuntu 22.04 koneelle, ja päivitys kävi kaikissa nopeasti ja näppärästi.

    Linuxin puolella suosittelen ainakin uusille käyttäjille flatpak asennusta, sillä joissakin jakeluissa saattaa muuten olla säätämistä päivitysoikeuksien kanssa.

    Zotero tukee nyt myös tummaa tilaa, jos siihen on tarvetta.

    Päivityssuositus.

Jätä kommentti JusSi Peruuta vastaus