Käyttöjärjestelmiä tekevät yhteisöt

Katri Kulmunin – sinänsä tärkeää – puheenvuoroa tulikin jo kommentoitua tuolla edellisessä postauksessa. Totesin, että Kulmunilla ovat kotiläksyt jääneet tekemättä. Samaa voi hieman yllättäen sanoa Helsingin Sanomien Kulmunia kommentoivasta pääkirjoituksesta (HS 29.2.2020).

Blogiin-Hesari-2020-02-29

Nyt on nimittäin niin, että käyttöjärjestelmiä ja tietokoneohjelmia eivät tee (vain) valtiot ja yritykset, vaan myös riippumattomat ja itsenäiset yhteisöt. Tämä näyttää menneen ohi molemmilta puheenvuoron käyttäjiltä.

Tietenkin arjessa helposti näyttää siltä, että kaikki mitä käytämme on ensisijaisesti yritysvetoista. Puhelimet, tietokoneet, televisiot – tietotekniset laitteet ylipäänsä – ovat tietenkin tämän tai tuon yrityksen valmistamia.

Ohjelmistojen kanssa asiat ovat kuitenkin hieman toisin. Internetin noususta lähtien ovat nimittäin yhteisöt näytelleet keskeistä roolia niin käyttöjärjestelmien kuin yksittäisten ohjelmienkin kehityksessä. Käyttöjärjestelmistä ylivoimaisesti yleisin on suomalaislähtöinen Linux, jota ylläpitää globaali ja avoin kehittäjäyhteisö. Linux on vapaa käyttöjärjestelmä, jonka voi ottaa käyttöönsä kuka vain, jolla on riittävät koodauksen taidot – ja laiteresursseja, jolla ohjelmaa pyörittää.

Linuxista tulee varmaan useimmille mieleen jonkinlainen propellihattunörtti, joka on asentanut omalle, alunperin Windowsia pyörittäneelle, PC-koneelleen jonkin Linuxin lukuisista jakelupaketeista. Toki näitä tällaisia nörttejä on edelleenkin, vaikka heidän kulta-aikansa taisikin olla joskus 15 – 20 vuotta sitten.

Kun Linux on vapaa, sen voi sijoittaa minne vain osaa. Ja niinpä se jää useimmiten taustalle ja huomaamattomaksi. Kun menen kauppaan ja palautan pulloja automaattiin, en huomaa sitä että pullonpalautusautomaattia ohjaa jokin Linux-variantti. Huomaamatta jää helposti myös se, että älytelevisiot rakentuvat Linuxin ytimen päälle, kuten myös älykellot ja älypuhelimet. (On toki poikkeuskin, nuo omppulaitteet, jotka eivät avoimuutta juuri suvaitse.)

Jos katsotaan tietotekniikan kokonaiskuvaa, niin Linux -pohjaiset ratkaisut itse asiassa ovat nykyisen globaalin tietojärjestelmän perusta – niin internetissä kuin arjen laitteissakin. Pöytätietokoneiden käyttöjärjestelmä on se ainoa alue, jonne Linux -pohjaiset ratkaisut eivät ole tehneet läpimurtoaan. Tämä synnyttää sen harhakuvan, että Windows tai macOS olisivat ne hallitsevat käyttöjärjestelmät.

Itse asiassa näissä suljetuissa käyttöjärjestelmissäkin voi – ja on viisasta – käyttää yhteisöjen tekemiä avoimia ja vapaita ohjelmia.  Firefox on turvallinen nettiselain, joka ei jakele käyttäjän tietoja suoraan ylikansallisten yritysten laariin. LibreOffice on toimisto-ohjelmisto, jolla tekee sen kaiken mitä tavallinen käyttäjä tarvitsee. Videoidenkatseluun ja musiikin kuunteluun sopii VLC, ja jos haluaa muokata äänitiedostoja niin Audacity on erinomainen apuväline. Vain muutamia mainitakseni.

photostudio_1583248183514

Näitä kaikkia ohjelmia yhdistää se, että ne ovat yhteisöllisesti tuotettuja, ilmaisia ja vapaasti netistä ladattavissa. Hyvä ohjelma syntyy ilman yrityksiäkin, ja joskus tulos on jopa parempaa jälkeä kuin yritysten tuotokset.

Vapaiden ohjelmien erityispiirre on myös se, että niitä voi ja saa muokata omiin tarpeisiinsa, juuri sellaiseksi kuin on tarvis. Tämä on se kohta, jonka niin Kulmuni kuin Hesarin sivuuttavat.

Jos haluamme itsenäisyyttä ja tietoturvaa, niin voimme nojautua näihin yhteisöllisiin tuotteisiin. Niiden kehityksen tukeminen, ja niiden omaan käyttöön sovellettujen muunnelmien tekeminen olisi se helpoin tie päästä ’omavaraiseksi’ tietotekniikan ihmeellisessä maailmassa.

Yrityksillä on toki tässä oma roolinsa, mutta pelkästään niiden varaan asioita ei pitäisi laskea. Avoimen lähdekoodin yhteisöjä tukemalla päästäisiin helpoimmin siihen, mitä Kulmunikin tavoittelee. Maailmaan, jossa tietotekniikka on omassa kontrollissamme.

 

 

 

Linux täyttää 20 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä historiallisesta hetkestä, kun Linus Torvalds lähetti maailmalle viestin aikeistaan kehittää uusi, vapaa tietokoneiden käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä sai nimekseen Linux. Pitkään tätä järjestelmää pidettiin vain koodaamiseen erikoistuneiden nörttien projektina, mutta tänään Linux on kaikkialla – ilman, että ihmiset ovat siitä tietoisia. Kun palautat pullot lähikauppaan, on todennäköistä että pullonpalautusautomaatti toimii Linuxin ohjaamana. Kun teet Google -haun hyödynnät Linux -palvelimia. Puhelimesi tai televisiosi voivat olla Linuxin päälle viritettyjä.

Juhlavuoden teemoihin palataan, kun varsinainen syntymäpäivä koittaa myöhemmin tänä vuonna. Sitä odotellessa suosittelen Linux foundationin videota, joka kertoo Linuxin tarinan muutamassa minuutissa.

Ja historiasta kiinnostuneille suosittelen myös kirjaa Open Sources, joka oli ensimmäisiä – ellei peräti ensimmäinen – kunnollisia kirjallisia katsauksia Linuxin menestykseen, vuonna 1999.

Suosittelun arvoinen on myös dokumenttielokuva The Code, joka kannattaa ilman muuta hankkia omaan DVD kirjastoon. Dokkarin voi katsoa myös Google-videona netissä, tosin vain ruotsalaisella tekstityksellä.

Hauskoja luku- ja katseluhetkiä. Palaillaan juhlateemoihin vuoden edetessä.