LibreOffice on syntynyt

Pitkin loppukesää ja alkusyksyä olen seurannut OOo -yhteisön keskustelua suhteestaan Oracleen. Useissa puheenvuoroissa ehdoteltiin riippumattoman säätiön perustamista takaamaan OOo:n kehitys, sillä Oracle vaikuttaa haluttomalta panostamaan hankkeeseen. Samalla on nähty kuinka Oracle on laittanut jäihin muita open source projekteja ja aloittanut varsin erikoisen oikeudenkäyntihankkeen Googlea ja Androidia vastaan. Luottamus Oracleen alkoi siis jossain vaiheessa kulua loppuun.

Keskeisimmät OOo:n kehittäjät julkistivat eilen uuden säätiön, joka alkaa ylläpitää ja julkaista LibreOffice -ohjelmistoa, joka jatkaa eteenpäin siitä mihin OOo:ssa päästiin.

Taustalla on OOo:n koko historiaa luonnehtinut jännite kehittäjäyhteisön ja tavaramerkin omistajan välillä. Sun Microsystems osti StarOffice ohjelmiston ja julkisti sen lähdekoodin kymmenen vuotta sitten. Siitä alkoi OpenOfficen kehitys. Samalla Sun kuitenkin piti tavaramerkin itsellään. Tähän liittyi Sunin varsin tiukka kontrolli OOo:n kehityksen suhteen. Kehittäjät joutuivat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla heidän panostamansa koodin tekijänoikeudet luovutetaan myös Sunille, jolle jäi oikeus käyttää koodia myös suljetuissa ohjelmissaan. Tämä ärsytti monia kehittäjiä.

Vuosien varrella nähtiin törmäyksiä Sunin ja yhteisön välillä, ja nämä päättyivät pääsääntöisesti niin, että yhteisön kanta tavalla tai toisella otettiin huomioon. Sun oli siis hankala, mutta kuitenkin kelvollinen isäntä.

Samaa ei sanoa Oraclesta, arvioivat ilmeisesti uuden säätiön perustajat.

Koska Oracle omistaa OpenOffice.orgin tavaramerkin, ei ohjelman itsenäinen kehittäminen tämän tavaramerkin alla ole mahdollista.  Samalla OOo on kuitenkin open source -ohjelma, eli kenellä tahansa on oikeus hyödyntää sen koodia omassa ohjelmassaan. Tällaista uuden kehityslinjan aloittamista kutsutaan nörttikielellä forkkaamiseksi. Uusi kehityslinja voi jatkua yhteensopivana emoprojektin kanssa tai kehittyä vähitellen kokonaan uudeksi ohjelmistoksi, joka ei ole yhteensopiva alkuperäisen kanssa.

Forkkaamisen mahdollisuus on avoimen lähdekoodin vahvuus, sillä se estää monopolien ja kohtuuttomien kontrollivaatimusten syntymisen. Forkkaaminen on tällä hetkellä itse asiassa kovassa kurssissa. Linux -projektista on forkattu Android ja Meego. Androidin porukka on välillä etääntynyt Linuxista, mutta tällä hetkellä kai kommunikointi takaisin Linuxin kerneliin jotenkin toimii. Meego ja Android kehittyvät omiin suuntiinsa, ja vaikka molemmat pohjaavat Linuxiin ei niissä toimivia sovelmia voi siirtää suoraan ohjelmasta toiseen. Forkkaaminen siis hajottaa kenttää, joka on kehittäjien ja kuluttajien kannalta haitta. Kaupallisen toimijan kannalta taas on kyse brändin luomisesta, jolla näyttä olevan aika keskeinen merkitys markkinoiden valtaamisessa. Jos Android olisi vain Linux, se tuskin olisi niin vahva kuin se nyt on. Sama saattaa tapahtua Meegon kohdalla, oma brändi lisää uskottavuutta (tai sitten ei).

Siis mistään tavattomasta LibreOfficen synnyssä ei ole kyse. Uuden säätiön synty eroaa kuitenkin edellä kuvatuista tapauksista siinä suhteessa, että forkkia ei nyt ole tekemässä kaupallinen yritys, vaan säätiö joka haluaa pitää kehitettävän ohjelman avoimena ja vapaana.  Tyytymättömyys kaupalliseen toimijaan on pakottanut tähän. Syy miksi tässä on mennyt näin kauan, on yksinkertaisesti siinä, että Sun aikoinaan ja Oracle nyt, ovat tarjonneet ohjelman kehittämiseen merkittäviä voimavaroja. Uuden säätiön täytyy tulla toimeen omillaan.

LibreOffe on saanut taakseen merkittäviä tukijoita, joiden joukossa ovat mm. Free Software Foundation, Google, Red Hat ja Canonical. Jonkinkinlaiset toimintaedellytykset ovat siis olemassa ja jatkomahdollisuudet ainakin joksikin aikaa varmistettu. Ensi reaktiot netissä näyttävät olevan myönteisiä, ja sähköpostilistoille kilisee jatkuvasti  LibreOfficea tukevia viestejä.

Itse olen tietenkin LibreOfficesta innostunut. Asensin beeta version Windows XP koneelle ja yllättävän vakaa ja hyvin toimiva se tuntuu olevan. Voikkoa ei kuitenkaan kannata vielä asentaa, sillä se rikkoo koko ohjelman. Korjaus tähän saataneen melko pian.

Se, mitä OpenOffice.orgille tapahtuu jatkossa jää nähtäväksi. OOo:n peruskäyttäjän ei tarvitse olla huolissaan. Vanhat sivut ovat pystyssä, ja OOo 3.3 julkaistaan tässä syksyn mittaan. Kannattaa jatkaa OOo:n käyttäjänä, jos ei ole kiinnostunut ohjelmoinnista ja kehitysversion testaamisesta. Myös OOo:n suomennostiimi jatkaa työtään vanhaan malliin ja seuraa kehitystä. Vuoden loppupuolella nähtäneen mihin kuvio on kehittynyt.

Itse siis asensin jo LO:n Windows koneelle ja aion seurata sen kehitystä. Ja kun tilanne on nyt Oraclen suhteen selvinnyt, niin blogini saanee muutenkin uutta eloa.

11 Comments

  1. Voikkoa ei siis kannata LO:een vielä asentaa, mutta ongelma ratkennee lähiaikoina, kunhan Voikon päivitetty versio (joka siis toimii) saadaan jakeluun.

  2. Hyvä että kehitystyötä jatketaan, paremmalta alkaa jo kuulostamaan. Olenkin ihmetellyt miksi ooo ei ole tullut uusia ominaisuuksia, mutta sekin nyt selvisi.

  3. ”Linux -projektista on forkattu Android ja Meego.”

    Kannattaisi välttää tuollaisten väärien tietojen levittämistä. Androidin ja Meegon käyttämä Linux käyttöjärjestelmä ei ole forkki. Ne on ihan upstreamin kanssa yhdessä tehtyjä.

    Google ei ole mitenkään niin typerä että forkkaisi Linux käyttiksen kun sillä ei ole varaa ylläpitää omaa forkkia.

    Linux Foundation ei ainakaan forkkaa Linuxia joka olisi vielä typerämpää. Linux Foundation kehittää MeeGoa ja Nokia ja Intel tekee vain yhteistyötä LF kanssa.

    Se että Androidissa tehtiin siten että otettiin Dalvik virtuaalikone ei tee Linux käyttiksestä forkkia.
    Androidissa on Linux käyttiksen 2.6.32 versio käytössä.
    MeeGossa taas on sen 2.6.35 versio.

    Kukaan ei ole koskaan forkannut Linuxia. Ei edes NSA kun koodia lahjoittivat SELinuxia varten.
    Linuxin forkkaaminen on hyvin hankalaa ja se tarkoittaisi melko suoraa kuolemaa. Katsoo vaikka BSD forkkausintoa joka on aiheuttanut että nyt on neljä eri BSD käyttistä, Free-, Open-, Net- ja Dragon Fly BSD.

    Linuxin kokoisen käyttöjärjestelmän forkkaaminen tarkoittaisi että tarvitaan tuhansia käyttöjärjestelmäkehittäjiä. Ei onnistu vaikka olisi vain niinkin rajallinen laitteistokanta kuin älypuhelimet. Siinä ei vain ole mitään järkeä.

    Forkkaamista ei pidä myöskään sekoittaa rinnakkaisprojektiin missä samaa ohjelmistoa kehitetään mutta eri tarkoitukseen mutta silti yhdessä. Forkkaaminen tapahtuu siinä vaiheessa kun koodia ei enää voida siirtää millään tavalla eri haarojen välillä. Käytetyt Linux jakelut, Android, MeeGo, Bada, WebOS ovat kaukana siitä forkkauksen tilanteesta.

    Linuxin forkkaaminen olisi yhtä järkevää kuin kuka tahansa teistä nyt ottaisi koko Linux käyttöjärjestelmän lähdekoodin kernel.orgista (ei ole kuin 1CD:n kokoinen) ja alkaisi yksinään sitä sitten ylläpitämään ja kehittämään. Aika valtava työ vaikka ei olisi kuin oma tietokone ilman verkkoyhteyttä.

    Juuri Linuxin vahvuus on että se on säilynyt yhtenä käyttöjärjestelmänä ilman forkkauksia. Sitä kehittää tuhannet yritykset ja kymmenet tuhannet kehittäjät. Sitä hyödyntää kymmenet tuhannet yritykset omissa tuotteissaan ja sitä käyttää sadat miljoonat ihmiset tietämättään älypuhelimissaan, ADSL/WLAN reitittimissä, Internet palvelimissaan, televisioissa, digiboxeissa ja ties missä.

    Nyt alkaa olemaan trendinä jo kutsua että ohjelmistoja forkataan jatkuvasti vaikka kyse ei ole forkkaamisesta.

    OpenOffice.orgin ja ”LibreOfficen” (projektin nimi vielä) erotus on vielä täysin epäselvä. Koodi tulee olemaan samaa mutta siitä on ainoastaan revitty irti Oraclen tavaramerkit. Oracle kutsuttiin mukaan kehittämään ”LibreOfficea” ja mahdollisesti antamaan tavaramerkki sen omistukseen.
    ”LibreOfficen” ja ”Go-OO” erotus ei ole suuri. Kumpikaan ei ole vielä forkkeja OpenOffice.orgista, toinen on vain pidemmälle kehitelty ns. testihaara. Ja ”LibreOffice” tulee olemaan samanlainen kuin Go-OO, mutta vain vielä vapaampi ilman tavaramerkkiongelmia.

    Useimmat jakelut ovat käyttäneet jo Go-OO:ta pidempään kuin OpenOffice.orgin virallista. Syynä juurikin kaikki kivat ominaisuudet kuten parempi OOXML tuki, DOC tuki, SVG-plugini ja monet muut parannukset jotka odottaa (odotti) pääsyä OO.o:iin

  4. LibreOffe on saanut taakseen merkittäviä tukijoita, joiden joukossa ovat mm. Free Software Foundation, Google, Red Hat ja Canonical.

    Tuosta esimerkkilistasta puuttuu yksi keskeisistä eli Novell, joka on panostanut OOo:n kehittämiseen suhteellisen paljon ja jonka OOo-version Go-OOo:n sisältämät muutokset on määrä ottaa mukaan LibreOfficeen ensi tilassa. Novell itse on tietysti tarina sinänsä, kun firma olla panemassa paloiksi ja myyntiin. SuSE Linux on ilmeisesti menossa VMWarelle. Osaako ken sanoa Novellin OOo-kehittäjistä?

    raipsin väite, että Linuxia ei ole forkattu, on kyllä jossain mielessä osatotuus. BSD-tyylisiä forkkeja ei ole, koska Linux-yhteisö toimii uuden ja kokeellisen koodin kanssa toisin, mutta eri tekijät ovat silti ylläpitäneet aikamoisia määriä kernel-koodia Linusin & kumppaneiden version ulkopuolella hyvin pitkiä aikoja. Mainittakoon nyt kymmenistä esimerkeistä vaikka Xen-virtualisointi ja Ubuntun käyttämä AppArmor. Nämä ovat sittemmin enimmäkseen päätyneet osaksi Linusin kerneliä. Sulautetuissa järjestelmissä on silti käytössä runsaasti omia omituisia Linux-versioita, joille käytännössä ei ole tukea sen hetken jälkeen kun laitevalmistajan mielenkiinto loppuu.

  5. Modeemi hajosi kämpällä eilen illa juuri kesken kiivaimman keskustelun, kun olin kirjoittamassa kommenttia raipsille. En enää muista mitä siinä piti sanoa, Mikko jatkoi kuitenkin oivallisesti vähän siihen suuntaan kuin itsekin ajattelen.

    Ainakin tämä piti todeta:
    Harri, OOo:n suomi-tiimin vetäjä, on myös ilmaissut kantansa tapahtuneeseen Digitodayn sivuilla:

    http://www.digitoday.fi/data/2010/09/30/suomentaja-iloitsee-oraclen-hylkaamisesta/201013587/66

  6. Tuolla edellä mainitussa osoitteessa näytti olevan myös kysely (vote) LibO:n tulevaisuudesta. Tähän mennessä vastanneista 67 % on sitä mieltä, että paremmin tulee menemän kuin Oraclen siipien suojissa menisi.

  7. Mikko: ”raipsin väite, että Linuxia ei ole forkattu, on kyllä jossain mielessä osatotuus. BSD-tyylisiä forkkeja ei ole, koska Linux-yhteisö toimii uuden ja kokeellisen koodin kanssa toisin, mutta eri tekijät ovat silti ylläpitäneet aikamoisia määriä kernel-koodia Linusin & kumppaneiden version ulkopuolella hyvin pitkiä aikoja.”

    Eivät ole silti forkkeja. Sinäkin voit aivan yhtä hyvin kloonata nyt Linuxin tämän hetken GIT Linuxin haaran ja alkaa kehittelemään siihen jotain omia ominaisuuksia, tuoden aina tietoturva- sekä bugi-korjaukset Linusin haarasta sekä uusia ominaisuuksia. Muut voivat taas ottaa sinun haarasta koodia jos vain sen sallit GPLv2 lisenssin mukaisesti (eli jos jaat omaa käännettyä versiota Linux käyttöjärjestelmästä pelkästään binäärinä niin kaikki sen version käyttäjät ovat oikeutettuja sinun muutoksiisi ja lisäyksiin).

    On aivan normaalia että ohjelmistokehityksessä pidetään useita haaroja yhtä aikaa ja niitä sitten yhdistellään aina sitä mukaan kun tuloksia syntyy. Sillä tavalla pysyy kaikki siistinpänä.

    Linux jakelijat pitää omia GIT-versioita joihin he voivat vapaasti tehdä muutoksia ja sitten myöhemmin kun muutokset alkaa olemaan kunnossa, ajaa ne upstreamiin tarkistuksiin. Mikään sellainen ei ole forkkaamista.

    ”Mainittakoon nyt kymmenistä esimerkeistä vaikka Xen-virtualisointi ja Ubuntun käyttämä AppArmor. Nämä ovat sittemmin enimmäkseen päätyneet osaksi Linusin kerneliä. Sulautetuissa järjestelmissä on silti käytössä runsaasti omia omituisia Linux-versioita, joille käytännössä ei ole tukea sen hetken jälkeen kun laitevalmistajan mielenkiinto loppuu.”

    Xen ja AppArmor ovat molemmat ihan Linuxin kehityshaaroja eikä mitenkään forkkeja. XEN on ns. Linux käyttöjärjestelmälle tehty moduuli joka tarjoaa oman ABI:n (Application Binary Interface). AppArmor on myös pelkkä moduuli.

    Virtualisointi ja AppArmorin kaltaiset nollapäivähyökkäyksien torjuntateknologiat vaativat että ne ovat osana käyttöjärjestelmää. Linuxissa ne ovat moduuleja, jos niitä ei haluta kääntää samaan binääriin kun kyseessä on monoliittinen käyttöjärjestelmä. Mutta jos olisi kyseessä Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmä (kuten vaikkapa HURD, Minix tai Dragon Fly BSD) niin ne olisivat käyttöjärjestelmän palvelimia (Server. Ei pidä sekoittaa järjestelmäpalveluun/daemoniin) joko sijoitettuna Kernel Space tai User Space puolelle.

    OpenOffice.orgia on myös kehitetty useissa haaroissa. Silti kyseessä on ollut yksi toimisto-paketti josta taas eri variaatioita kuten IBM:n Lotus Symphony tai Novellin alkuunpanema GO-Oo.
    Kumpikaan noista ei ole forkkeja vaan tiettyyn tarkoitukseen räätälöityjä versioita omilla patcheilla. Ne eivät siis ole Vanilla versioita OpenOffice.orgista joka tunnetaan sillä nimellä. Sen vuoksi ne eivät myöskään käytä samaa nimeä jotta ne voidaan erottaa toisistaan.

    Tässä varmaan tulee käymään siten että Oracle tulee jatkamaan OpenOffice.org kehitystä ja muut taas tätä ”LibreOfficea”. Tällöin vaarana on oikeasti että Oracle itsessään forkkaa OpenOffice.orgin koska sillä on oikeudet sulkea koodia tai se tuo sellaisia ominaisuuksia joita ”LibreOffice” ei voi käyttää lisenssien takia, mutta ajan myötä käykin että se on epäyhteensopiva lähdekoodiltaankin. Mutta niin käy vasta ajan myötä kun tulee uusia toimintoja, korjauksia ym jotka ovat riippuvaisia jostain mitä vain Oracle voi käyttää.

    Esimerkiksi eräässä projektissa missä olen mukana on lähes jokaisella kehittäjällä oma GIT paikkalinen haara jossa jokainen työskentelee ja tekee korjaukset. Niitä sitten yhdistetään muiden kanssa ja katotaan mitä muut tehneet kunnes sitten koodi on siinä kunnossa että se voidaan tuotantoversioon laittaa ja sitten se päätyy päähaaraan, josta ajan myötä julkaistaan snapshotti jäädytettäväksi ja lopulta julkaistavaksi ”tervapallona” (tarball) että GIT revision numerona.
    Monet toiminnot, patchit ja muut ovat roikkuneet jo vuosia joidenkin kehittäjien koneilla kun eivät ole saaneet valmiiksi niitä tai odottavat että saadaan jotkin muut riippuvat bugit/toiminnot tehtyä. Mitenkään heillä ei ole forkkia vaan oman kehityshaaran versio.

    Moni sekoittaa forkin samaksi asiaksi kuin eri versioksi ja eri julkaisuksi.

    Myöskin Linuxin kanssa täytyy muistaa että koko käyttöjärjestelmä on lisenssoitu GPLv2 lisenssillä. Sillä on omat poikkeuksensa (kuten GPLv3:lla) että yksityisesti saa pitää koodin suljettuna julkaisematta muutoksia.
    Tätä oikeutta käytetään hyvinkin paljon valtion ja suuryrityksien toimissa kun ne eivät levitä muutettua binääriä kenellekkään muulle. He ovat vain vastuussa itse ylläpitämään kaikkia luomiaan muutoksia jos haluavat hyödyntää suuremman yhteisön (Linux) tekemää ylläpitoa ja kehitystä Linuxille itsessään.

    Tässä kohtaa tuleekin OpenOffice.orgilla ne omat eronsa että miten sen eri moduuleja ja muita osia on lisenssoitu. Sun piti itselleen tietyt oikeudet sekä tekijänoikeudet. Ja Oracle voi halutessaan sulkea nyt kaiken sen koodin mihin sillä on tekijänoikeudet jotka siirtyi Sunin oston yhteydessä. Tietenkään takautuvasti se ei voi tehdä mitään mutta jatko onkin sen hallussa.

    Ja tämä juurikin ajaa OpenOffice.org yhteisön luomaan ”LibreOfficen” jotta yhdellä suuryrityksellä ei olisi mahdollisuutta ns. määrätä sitä yhtä ja ainoaa. Ja se on todennäköistä että forkki muodostuu mutta se kaikki riippuu Oraclen omista toimista että haluaako se pelata kiltisti vai tekeekö se jotain mistä ei muut kehittäjät pidä.

    Omasta mielestäni OpenOffice.org olisi pitänyt kauan aikaa sitten jo forkata. Mutta se ei olisi kannattanut jos ei olisi saanut suurta osaa kehittäjistä mukaan niin että kaupalliset käyttäjät olisivat voineet luottaa forkattuun versioon. Sun oli kova luottamuksen tarjoaja ja Oracle on kylläkin pelottavampi joka näyttää ajavan ”LibreOfficen” perään.

    Hyvä lopputulos voisi olla että Oracle pitää OpenOffice.orgin vapaana, jatkaa sen kehittämistä mutta ns. vakauttaa sen julkaisuaikataulua (esim 8-9 kuukauden välein) mutta hyväksyy vapaammin uusia ominaisuuksia, joita sitten kehitettäisiin nopeassa ja vapaassa kehitysversiossa ”LibreOfficessa” kuten aikoinaan tehtiin GO-Oo:n parissa.

    Jos Oracle hyväksyy helpommin parannuksia ja muita tarpeellisia muutoksia kuin mitä Sun teki, niin silloin asia on paremmalla tolalla kuin aikaisemmin.

  8. Oraclen linjaus näyttää nyt olevan se, että OOo ja LibO ovat kilpailevat projektit ja että sen vuoksi LibO -projektissa mukana olevat eivät voi jatkaa OOo -yhteisön tehtävissä. Tästä voidaan olla perustellusti montaa mieltä. Tässä yksi blogi, joka kiinnostuneiden kannattaa lukea:
    http://sspaeth.de/Private/LibreOffice_forks_away

    Ja tässä vielä yksi:
    http://www.i-programmer.info/news/136-open-source/1461-oracle-members-of-openofficeorg-want-tdf-members-to-leave-its-community-council.html

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s